Sebastian Storholm, Herrforsin IT-infrastruktuuripäällikkö.
Genero

Mitä tapahtuu, jos pahin tapahtuu?

Mitä tapahtuu, jos kantaverkko kaatuu? Ja miten viestinnän voi turvata hätätilanteessa? Sebastian Storholm ja hänen kollegansa osaavat vastata.

Sähköjärjestelmän turvallisuuskysymykset ovat ajankohtaisempia kuin koskaan ennen. Kriittisiä yhteiskunnan toimintoja on suojeltava, kertoo Herrforsin IT-infrastruktuuripäällikkö Sebastian Storholm.

Storholm on FEN-verkon (Finnish Elcom Network) työryhmän jäsenenä syventy­­nyt moni­vuotiseen KoVa FEN -hankkeeseen, jonka tarkoituksena on turvata viestintä suurhäiriön aikana. FEN on suomalaisten sähköyhtiöiden ylläpitämä vapaaehtoinen verkko.

KoVa, korkean varautumisen verkkopalvelu, takaa toimivan viestinnän jopa sellaisessa hätä­tilanteessa, jossa koko Suomen kantaverkko kaatuu.

Työryhmä on keksinyt ratkaisun tällaisen tilanteen varalta yhdessä valtion Erillisverkot-yhtiön kanssa, joka myös ylläpitää viranomaisverkko Virveä.

”Hätätilanteessa viestintä yhteiskunnan tärkeiden toimin­tojen, kuten voimalaitosten, sähköasemien, tuulivoimapuistojen ja valvontakeskusten välillä on ratkaisevaa. Vaikka kantaverkko olisi poissa pelistä, viestinnän pitäisi toimia ainakin 24 tuntia”, Sebastian Storholm kertoo.

 

Herrforsilla on tässä hyvä lähtökohta yhtiön kehittyneen valokuituverkon ansiosta ja koska yhtiö on jo pitkään ajatellut samansuuntaisesti sisäisessä kehittämistyössään.

Sebastian Storholmin mielestä on tärkeää, että myös pääkaupunkiseudun ulkopuoliset yhtiöt ovat saaneet äänensä kuulu­viin. Hanke on nyt toteutus­vaiheessa, mutta Herr­fors haluaa mielellään osallistua myös jatkuvaan kehittämistyöhön.

Mihin kannattaa erityisesti kiinnittää huomiota?

”Nyt puhutaan paljon kyberhyökkäyksistä ja ulkoisen vaikuttamisen riskeistä, mutta olen aika varma siitä, että mahdollisessa kriisitilanteessa olisi ensisijaisesti kyse teknisestä viasta”, Storholm sanoo.

”Suomen sähköasemat ja voimalinjat alkavat olla aika vanhoja, ja heikkoja kohtia löytyy aina verkon jatkuvasta päivittämisestä ja uusimisesta huoli­matta. Voimme varautua moneen asiaan, mutta kantaverkko ei ole tähän mennessä ikinä kaatunut.”

”Tämä myös tarkoittaa, ettei kukaan varmuudella tiedä, mitä tällaisessa tilanteessa tapah­tuisi ja mitä täysin virrattoman verkon palautus tarkoittaisi.”

 

Toinen riski on ylikulutus, eli yksinkertaisesti sähköverkon tuotannon riittämättömyys.

”Tähän saattaa riittää erityisen kylmä ja täysin tyyni päivä. Voimme joutua pahaan pulaan nyt, kun emme voi käyttää venäläistä sähköä”, Storholm kertoo.

Tällainen tilanne voi pakottaa Fingridin kierrättämään sähkökatkoja; sähköt katkaistaan tietyltä alueelta suunnitellusti, ehkä muutamaksi tunniksi, millä varmistetaan kaikkien kuluttajien sähkönsaanti ainakin osan vuorokautta.

TEKSTI: Sonja Finholm