Maailman ensimmäiseksi modulaariseksi pienydinvoimalaksi kuvailtu laitos otettiin käyttöön 19. joulukuuta 2019. Se sijaitsee Akademik Lomonosov -lautalla Jäämerellä, Venäjän pohjoisimman kaupungin Pevekin edustalla Tšukotkan alueella.
Pietarissa rakennettu lautta hinattiin syksyllä Murmanskista määränpäähänsä, jossa uusi ydinvoimala korvaa vanhan, Bilibinossa maissa sijaitsevan ydinvoimalan. Ydinreaktorin sijoittaminen lautalle tulee halvemmaksi ja on omistajan Rosatomin mukaan turvallisuusetu, koska alueella on routa maassa vuoden ympäri.
Akademik Lomonosovilla on kaksi painevesireaktoria. Molemmat tuottavat 35 MW sähköenergiaa tai 150 MW lämmitysenergiaa.
Pienten modulaaristen ydinreaktoreiden, lyhenteenä SMR, ideana on, että ne voidaan rakentaa tehtaassa ja kuljettaa paikalle, jossa niiden on tarkoitus tuottaa sähköä tai lämpöä. Modulaarisen rakenteen ansiosta reaktorit voidaan sovittaa tarpeen mukaan, ja niitä voidaan yhdistellä sopiva määrä.
Tällaisia reaktoreita on tähän mennessä esitelty viitisenkymmentä mallia. Myös Lappeenrannan teknillinen yliopisto suunnittelee omaa reaktorivaihtoehtoa.
Hiljattain levisi uutinen, että virolainen kehitysyhtiö, Fermi Energia, pyrkii saamaan SMR-laitoksen Viroon. Alustavan selvityksen tarkoituksena on löytää sopiva paikka kevytvesireaktorille. Hankkeeseen osallistuvat mm. Fortum ja belgialainen insinööritoimisto Tractebel.
”SMR:n avaintekijänä on, että niiden suunnittelu ja tekniikka voivat olla joka maassa samat. Näin ollen meidän on löydettävä järkevämpiä tapoja viranomaistarkastuksille. Tarvitaan enemmän kansainvälistä yhteistyötä”, kommentoi Fortumin ydinvoiman uudisrakennuspalvelujen päällikkö Olli Kymäläinen Ny Teknik -lehdessä.
Juuri ydinvoimalla tuotettua kaukolämpöä nostetaan yhä useammin esiin myös Suomen mahdollisuutena. Höyry voidaan joko ohjata turbiinin sivusta ja tallentaa lämpövarastoon tai sitten höyry voi lämmönvaihtimen avulla lämmittää kaukolämpöverkossa kiertävää vettä.
Fortumilaiset Konsta Värri ja Petra Seppälä ovat hiljattain analysoineet SMR:n edellytyksiä Pohjoismaissa ruotsalaisen Energiforsk-tutkimuslaitoksen raportissa. Toisessa tutkimuksessa Konsta Värri esittää yhdessä energiatekniikan professori Sanna Syrin kanssa päätelmän, että NuScale-tyyppinen (USA) reaktori voisi toimia Helsingin seudun kaukolämpöverkon lämmöntuotannossa.
