Boverketin 19. tammikuuta julkaisemien uusien sääntöjen mukaan sen, joka haluaa heinäkuun 1. päivän jälkeen asentaa taloon uuden kattilan, kamiinan tai muun lämmittimen, täytyy ilmoittaa asiasta kunnan rakennuslautakunnalle. Lautakunta sitten tarkastaa, täyttääkö tulisija päästö- ja hyötysuhdevaatimukset.
Vaatimukset ovat niin tiukkoja, ettei puuhelloja yleisen arvion mukaan käytännössä hyväksytä. Asuntovirasto perustelee uusia sääntöjä EU:n tulevalla ekosuunnitteludirektiivillä ja selittää Ruotsissa kuolevan vuosittain 1000 ihmistä ennenaikaisesti puulämmityksen takia.
Uudet määräykset eivät koske avotakkoja tai kakluuneja. Vanhoja puuhelloja saa edelleen käyttää.
Moderaterna-puolueen kansanedustaja Carl-Oskar Bohlin kuuluu Asuntoviraston päätöksen vastustajiin. Hänen mukaansa Asuntovirasto on tehnyt EU-direktiivin vaatimuksista aivan liian pitkälle menevän tulkinnan.
Hän arvostelee ruotsalaisen viranomaisen halua ”jahdata kaukokatseisia ihmisiä, jotka haluavat myös sähkökatkon aikana kyetä pitämään talon lämpimänä ja valmistamaan ruokaa”. ”Viranomaisten toiminta ’etulinjassa’ erilaisine maksuineen ja sääntöviidakkoineen on nykyään surullisen kuuluisaa ruotsalaista kansallisurheilua”, Carl-Oskar Bohlin sanoo.
Tuohtumus synnytti välittömästi ”puuhellakapinan”, jonka pani alulle Rasmus Norling, Svenska Byggnadsvårdsföreningenin Värmlannin lääninasiamies. Hänen Facebook-ryhmänsä sai 6000 jäsentä ensimmäisen viikon aikana.
”Uskon, että kyseessä on Boverketin virkamiespäätös. On toimittu päättömästi, koska siellä halutaan noudattaa EU:n sääntöjä, jotka eivät oikeasti sovi tänne meille. EU:ssa on laadittu sääntöjä, joita ei ole millään lailla sovitettu Ruotsin oloihin”, Rasmus Norling sanoo ruotsalaismedioissa.
