Kiinan luonnonvaraministeri Jiang Daming ilmoitti valtion tiedotusvälineille 18. toukokuuta uutisen, jonka mukaan ”on tehty suuri läpimurto, joka voi johtaa maailmanlaajuiseen energiavallankumoukseen”.
Läpimurto koskee metaanihydraattia, fossiilista energianlähdettä, jota on suunnattomat määrät merenpohjassa ja jota joskus kutsutaan ”palavaksi jääksi”.
Lehtikuvassa näkyy kiinalaisia työntekijöitä, jotka riemuitsevat porauslautalla Etelä-Kiinan merellä poraamansa metaanikaasun aiheuttamaa liekkiä.
Japanissa julkaistiin samankaltaisia kuvia neljä vuotta sitten. Japanilaiset tutkijat uskoivat kehittävänsä vuoteen 2018 mennessä metaanihydraatin laajamittaiseen talteenottoon tarvittavan tekniikan.
Myös USA on pitkällä näissä suunnitelmissa. Maan energiaministeriö on ennustanut metaanihydraatin nousevan kilpailukykyiseksi energianlähteeksi 2020-luvun alkupuolella.
Merenpohjan metaanihydraattimäärä riittäisi joidenkin tietojen mukaan kattamaan ihmiskunnan koko energiantarpeen tuhansiksi vuosiksi.
Metaanihydraattia pidettiin pitkään lähinnä ongelmana, koska se pyrkii muodostamaan jäätä putkiin ja venttiileihin öljynporauksessa.
Metaanihydraatti koostuu yhdestä metaanimolekyylistä ja kahdeksasta vesimolekyylistä. Sitä esiintyy laajalti mannerjalustojen rinteillä 2–3 metrin syvyydellä merenpohjan alla. Metaanihydraatti pysyy vakaana alhaisen lämpötilan ja suuren paineen vuoksi.
Metaania muodostuu, kun anaerobiset mikroeliöt hajottavat merenpohjalle vajonneita kuolleita kasvinosia. Metaania ei irtoa, koska metaanihydraattia peittää ”kansi”, kun bakteerit sulfaatti-ionien avulla hajottavat metaania kalkkikiveksi.
