Syksy 2018 oli Suomessa ja Pohjoismaissa pitkään lämmin, kun taas esimerkiksi Pohjois-Amerikassa oli pitkään kylmää, mikä näkyy tässä vieressä olevista, pohjoista pallonpuoliskoa kuvaavista kartoista.
Etenkin syys- ja lokakuu olivat Suomessa keskimääräistä lämpimämpiä. Syyskuu oli kuivan kesän jälkeen runsassateinen etenkin maan itäosissa; Vironlahdella satoi 148,6 millimetriä vettä. Kasvukauden tehoisa lämpösumma oli lämpimän kesän ansiosta ennätyksellinen; huippulukema mitattiin Turun Artukaisten asemalla, 1974 °Cvrk (nk. vuorokausiasteita).
Kruunupyyn lentokentällä mitattiin 14. lokakuuta 20,9 astetta, mikä on mittaushistoriassa lokakuun kaikkien aikojen lämpöennätys Suomessa.
Ensilumi satoi Kilpisjärvellä 25. syyskuuta. Terminen talvi alkoi suuressa osassa Lappia 22. lokakuuta, mutta sen jälkeen talvi vetäytyi, ja lumipeite oli harvinaisen ohut vielä tammikuulle saakka.
Vuosi 2018 oli llmatieteen laitoksen tilastojen mukaan Suomessa 1–2 astetta keskimääräistä lämpimämpi, ja vuotuinen sademäärä jäi harvinaisen pieneksi varsinkin maan länsiosissa.
Tammikuu 2019 oli kokonaisuudessaan 1–3 astetta keskimääräistä kylmempi. Kuukauden alin lämpötila, -38,7 astetta, mitattiin Sodankylässä 27. tammikuuta. Lumipeite oli kuun lopussa suuressa osin maata noin puoli metriä paksu, mikä ylitti keskiarvon etenkin maan eteläosissa.
Tammikuun 2. päivänä riehunut Aapeli-myrsky oli merkittävä sääilmiö, ja sen aikana mitattiin Suomen merialueilla uusi tuulen keskinopeusennätys, 32,5 metriä sekunnissa.
UAH-mittaussarjan mukaan maailman keskilämpötila vaihteli syksyn aikana vähäisesti ja oli 0,15–0,28 astetta korkeampi kuin vuosien 1981–2010 vertailuarvo. Syksyllä vallitsi heikko El Niño -ilmiö, mikä kokemusten mukaan osaltaan nostaa jonkin verran globaalia lämpötilaa.
Arktinen jääalue oli helmikuun alussa pinta-alaltaan samankokoinen kuin koko 2010-luvun ajan, noin 14,5 miljoonaa neliökilometriä, Tanskan ilmatieteen laitoksen mukaan.
