Ruotsin tiedotusvälineiden
hiljattainen uutisointi herätti huomiota. Media kuvaili, kuinka spotmarkkinoiden sähkönhinta, joka nyt on noin 30 €/MWh, nousee vuoteen 2030 mennessä hyvin voimakkaasti yli 60 euroon/MWh.
Tällainen tuleva sähkönhintataso muuttaisi rajusti energia-alan liikelaskelmia ja tekisi uuteen tuotantokapasiteettiin investoinnin jälleen kannattavaksi.
Uutisen taustalla oli Skellefteå Kraftin tilaama tutkimus maailman johtaviin konsulttiyhtiöihin kuuluvalta Boston Consulting Groupilta (BCG). BCG:n esittämä hintakäyrä näyttää v. 2030 noin 77 €/MWh ja sen jälkeen pitkään 65 €/MWh:n tasoa. BCG:n edustaja selitti hinnannousun aiheutuvan siitä, että monet voimalat ovat lähestymässä teknisen elinkaarensa loppua, ja siitä, että korkeampaa sähkönhintaa tarvitaan, jotta investoijat sijoittaisivat korvaavaan voimaan.
Skellefteå Kraft haluaa tällä ja muilla tutkimuksilla tarkastella, millaisia vaikutuksia pohjoismaiselle energiajärjestelmälle koituu, jos Ruotsin poliittinen energiasopimus toteutetaan. Selkokielellä se tarkoittaa Ruotsin luopumista ydinvoimasta vuoteen 2040 mennessä.
Täysin ratkaisevaksi ongelmaksi tulee sähköntuotannon varmistaminen, kun sattumanvarainen tuuli- ja aurinkotuotanto siirtyvät korvaamaan nykyistä 8200 MW:n säännöllistä ydinvoimakapasiteettia.
Ratkaisuna voisi Skellefteå Kraftin mukaan olla Ruotsin jo valjastettujen jokien voimalatehon lisääminen (3900 MW lisää vesivoimaa), todella suuren mittakaavan tuuli- (65–75 TWh vuodessa) ja aurinkovoimarakentaminen (10–20 TWh) sekä lämpövoimaloiden lisääminen – silloin Ruotsi selviäsi sähköntarpeestaan vuoden lähes kaikkina tunteina.
Toisessa tutkimuksessa, jonka Skellefteå Kraft tilasi Swecolta, sähkön tulevaksi hinnaksi arvioidaan 55 €/MWh, joka sekin on alan asiantuntijoiden hintaennusteita korkeampi, ja jos arvio pitää paikkansa, hyvä uutinen mm. Olkiluoto 3:n ja Fennovoiman omistajille.
Katternön toim.joht. Roger Holm suhtautuu ilmoitettuun sähkönhintaan tietyllä varauksella luettuaan tarkemmin BCG:n tutkimusta: ”Luku ei perustu markkinahintaan vaan arvioituun tuotantokustannukseen ja 25 %:n voittoon valituilla uusiutuvilla tuotantomuodoilla”, hän kommentoi.
”Meillä on ongelmana, että nykyinen sähkömarkkinamalli pitää kaikkia kilowattitunteja yhdenvertaisina eikä palkitse sellaista tuotantokapasiteettia, jota voidaan ohjata ja suunnitella. Se, milloin poliitikot alkavat huolehtia markkinamallista, on mielenkiintoinen kysymys. Silloin pelikenttä piirretään olennaisesti uusiksi”, Roger Holm sanoo.
