Pohjoismainen sähköjärjestelmä oli 8.10.2019 luhistumisen partaalla. Odottamaton katkaisijavika Tanskassa aiheutti ketjureaktion, joka ulottui pitkälle maan rajojen ulkopuolelle.
10. syyskuuta 2020 oli vuorossa seuraava tapahtuma. Alustavana syynä pidetään ohjelmistovikaa Saksassa, ja sen seurauksena Saksasta alkoi yhtäkkiä virrata suunnaton määrä, 1400 MW, sähköä Norjaan.
Pohjoismaisen sähköjärjestelmän taajuus kohosi hyvin nopeasti 0,5 Hz tämän tehonsyötön vuoksi. Sähkönsiirto onnistuttiin sulkemaan vajaan minuutin kuluttua, mutta silloin taajuus puolestaan putosi lähes 49,5 Hz:iin.
Taajuus liikkui yhteensä 967 millihertsin rajoissa. Taajuus ei ole tiettävästi koskaan aiemmin vaihdellut Pohjoismaiden synkronoidussa sähköverkossa näin paljon näin lyhyessä ajassa.
Sähkönsiirtoa säädettiin automaattisesti kahdessa pohjoismaisessa sähkönsiirtokaapelissa, Swepolissa Puolan ja Ruotsin välillä ja Konti-Scanissa Tanskan ja Ruotsin välillä. Ruotsissa käynnistettiin 7 kaasuturbiinia toimittamaan järjestelmään lisätehoa.
Norjassa Equinorin jalostamo Melkøyassa siirtyi ns. saarekekäyttöön, ja meillä siis Stora Enson selluloosatehtaansa yhteydessä käyttämä Uimaharjun voimala irrotettiin verkosta.
Tapahtumakulun aiheutti uuden Nordlink-sähkönsiirtoyhteyden koekäytössä ilmaantunut vika. Nordlink yhdistää Norjan Tonstadin ja Saksan Wilsterin, matkaa on yli 500 km, ja yhteys on mitoitettu 1 400 MW:n siirtokapasiteetille ja 525 kV:n jännitteelle.
Koekäytössä oli tarkoitus siirtää 95 MW. Mutta sen sijaan Norjaan siirrettiin siis maksimimäärä 1 400 MW.
Myönteistä tapahtumassa oli se, että suojausjärjestelmät toimivat.
”Tasavirtalinkit reagoivat niin kuin niiden pitikin, ja kaasuturbiinit käynnistyivät automaattisesti. Pystyimme sitten sulkemaan ne aika nopeasti, ne olivat käynnissä 10–11 minuuttia”, Pontus de Maré kertoo Ny Teknik -lehdelle.
Merkillepantavaa on se, että kantaverkkoyhtiöiden turvamarginaalit ylittyivät suunnittelematta. Sääntönä on, että sähköjärjestelmän tulee selvitä suurimman kulloinkin käytössä olevan sähköntuotantolaitoksen putoaminen pois. Se oli tuolloin Forsmarkin ydinvoimala, jonka maksimiteho on 1100 MW.
Nordlinkin koekäyttö jatkuu tämän vuoden joulukuulle. Normaalikäytön on suunniteltu alkavan vuodenvaihteen jälkeen.
”Tapahtuma osoittaa, miten tärkeää ja välttämätöntä on tehdä perusteelliset koeajot ennen kuin tämäntyyppinen siirtoyhteys kytketään sähköjärjestelmään normaalikäyttöön”, kommentoi Norjan Statnettin konsernijohtaja Gunnar Løvås.
