Pian uudenvuoden jälkeen levisi uutinen, että Tanska oli v. 2017 tehnyt ”vihreän energiankäytön” maailmanennätyksen. Tanskan koko sähkönkulutuksesta 43,4 prosenttia oli nimittäin peräisin tuulivoimasta.
Koska uusia tuulivoimapuistoja on rakenteilla, uusia ennätyksiäkin on odotettavissa.
Kolikon toisena puolena on, että noin 70 % Tanskan koko energiankulutuksesta on fossiilista, tarkemmin sanottuna 71 % vuoden 2016 tilastojen mukaan. Tanskan energiansaannista v. 2016 oli 36 % lähtöisin öljystä, 17 % maakaasusta ja
15 % hiilestä. Tuulivoiman osuus oli 6 %. Suurin osa Tanskan uusiutuvasta energiasta tuotettiin biomassalla, etenkin puutuotteilla, oljella ja jätteellä.
Huomattakoon myös, että Tanska tuo suuret määrät sähköä Norjasta, Ruotsista ja Saksasta ja joutuu pitkälle turvautumaan hiilivoimaloihin silloin, kun tuulivoima ei toimi.
Tanskalaiset kuluttajat joutuvat myös maksamaan kalliin hinnan uusiutuvasta sähköstään. Kuluttajien vuosittain maksama tuki uusiutuvan sähkön tuottajille vastaa yksinäänkin miljardia euroa, ja sähkön hinta on tällä hetkellä yli 30 senttiä/kWh, sähkönjakelu ja verot mukaan luettuina.
Tanska tavoittelee profiloitumista vihreänä energiamaana, mutta vastapainona se harjoittaa laajaa öljyn- ja kaasuntuotantoa Itämerellä. Folketinget (Tanskan eduskunta) hyväksyi juuri ennen uuttavuotta noin kolmen miljardin euron investoinnin, joka varmistaa Mærsk Oilin öljyn- ja kaasunporauksen Tyran kaasukentällä vielä ainakin 25 vuodeksi.
