Olkiluoto 3 -ydinreaktorin pitkällinen rakennusprosessi erottuu joukosta. Jos uusin ilmoitus pitää kutinsa, reaktorin kaupallinen käyttö alkaa vuoden 2018 lopussa, ja teholliseksi rakennusajaksi tulee näin ollen runsaat 14 vuotta.
Vertailun vuoksi, Kiinassa ydinreaktori saadaan kaupalliseen käyttöön 5–6 vuodessa rakentamisen aloittamisesta. Kiinassa on otettu käyttöön 25 uutta ydinreaktoria vuoden 2010 jälkeen, ja jos luvuista jätetään pieni CEFR-hyötöreaktori, tehollinen rakennusaika on ollut keskimäärin 5 v. ja 4 kk.
Ydinvoima lisääntyi Kiinassa viime vuonna nopeiten kaikista energiamuodoista, nyt siellä on käytössä 36 reaktoria ja rakenteilla 20.
Koreassa on rakennettu viisi uutta ydinreaktoria vuoden 2010 jälkeen, ja keskimääräinen rakennusaika on 5 v. ja 10 kk. Keskiarvoa nostaa ensimmäinen 3. sukupolven reaktori Shin Kori 3, joka otettiin kaupalliseen käyttöön vuoden 2016 lopussa 8 rakennusvuoden jälkeen.
Kiina ydinvoimatyömaista kolmen ja Korean työmaista kahden rakennusaika on alittanut 5 vuotta, ”ennätystä” pitää hallussaan Kiinan Qinshan 2–3, jonka rakennusaika oli 4 v. ja 5 kk.
Kun Ruotsi otti aikoinaan käyttöön 12 uutta reaktoria 13 vuodessa (1972–1985), rakennusajat olivat suunnilleen samat. Suomen neljän reaktorin rakentaminen kaupalliseen käyttöön vei 5–8 vuotta.
Toisaalta vuoden 2010 jälkeen on otettu käyttöön myös reaktoreita, joiden rakentaminen on kestänyt hyvin pitkään – viiden kauiten kestäneen kohdalla 27–42 vuotta. Syy on kolmessa tapauksessa poliittinen: kaksi Neuvostoliiton rakennustyömaata (Rostov 2 ja Kalinin 4) keskeytyi Neuvostoliiton hajottua, yhden (Bushehr 1) keskeytti Iranin vallankumous v. 1979. Yksi ydinvoimalatyömaa (Watts Bar 2) keskeytettiin USA:ssa sähkönkysynnän puutteen vuoksi, yksi Argentiinassa (Atucha 2) rahoituksen petettyä.
Olkiluoto 3:n rinnakkaistapaus on ranskalainen Flamanville 3, joka uusimman tiedon mukaan vaatii liki 12 vuoden rakennusajan. Molemmat perustuvat uuteen reaktorimalliin. Ruotsin ns. Analyysiryhmä kommentoi asiaa näin:
”Euroopassa ja USA:ssa ei ole rakennettu uusia reaktoreita noin 30 vuoteen, ja siksi on luonnollista, että ensimmäisten hankkeiden kustannukset ovat korkeita ja rakentaminen viivästyy. Tämä on luonnollista heijastumaa siitä, että turvallisuus on etusijalla hankkeiden toteutuksessa ja siitä, että näiden 30 vuoden aikana on ilmaantunut monia uusia tekijöitä, jotka mutkistavat hankkeen toteutusta.”
Kiinan ja Korean ydinvoimaloiden rakennuskuluista on vaikea saada tarkkoja lukuja, mutta 900–1000 MW sähkötehon rakentamisen katsotaan yleensä maksavan 5 miljardia euroa.
