Fyysisen maantieteen professori Ole Humlum on laatinut pallokuvat GISS:n tietojen pohjalta. Pallot osoittavat kuukausittaisen keskipoikkeaman 2007–2016 keskiarvosta.

Vaihteleva vuosi

Vuoden 2016 sää oli Suomessa vaihteleva, alkuvuosi oli erittäin kylmä, kevät enimmäkseen lämmin, kesä keskiverto, marraskuu kylmä ja joulukuu lämmin. Lämpötila oli maan eteläosissa vajaan asteen lämpimämpi ja Lapissa vajaat kaksi astetta lämpimämpi kuin vertailuarvo (kausi 1981–2010).

Sademäärä oli kokonaisuutena liki normaalitasoa mutta tavallista pienempi maan lounaisosassa ja suurempi Länsi-Lapissa – Tornion Torpissa huippulukema 847,6 mm.

Tammikuun 2017 säätä on Skandinaviassa ja Suomessa leimannut Pohjois-Atlantilta ulottuva lämpimän kieleke, kun taas suuressa osassa muuta Eurooppaa on vallinnut jäätävä kylmyys, pakkasta ja lunta on riittänyt Afrikkaan asti.

Media on julistanut vuoden 2016 globaalisti nykyhistorian lämpimimmäksi. Satelliittien mittaaman ilmakehän lämpötilan mukaan (mittaajina UAH ja RSS) vuodet 1998 ja 2016 olivat lämpötilaltaan samanarvoisia (ero on 0,02 astetta, liian pieni ollakseen merkittävä).

Selittämättä on, miksi satelliiteista mitatut ja maanpinnalta mitatut lämpötilasarjat ovat alkaneet yhä enemmän loitota toisistaan vuoden 2003 jälkeen niin, että jälkimmäiset näyttävät nyt yli asteen kymmenesosan ensimmäisiä enemmän. Ongelma näkyy marras- ja joulukuun lämpötilapalloissa (katso yläpuolella oleva kuva), joissa interpoloitu maanpinnan lämpötila 80. leveysasteen yläpuolella (outo ympyrä) luultavasti näyttää liian korkeita arvoja (mittausasemia ei niin pohjoisessa ole).

Huomautettakoon, että vuodet 1998 ja 2016 olivat äärimmäisiä El Niño -vuosia, mikä puski globaalia lämpötilaa huomattavasti ylöspäin. RSS:n mukaan lämpötila on 10 kuukautta vuoden 2016 huipputason jälkeen laskenut nopeammin kuin koskaan aiemmin.

Median toisen uutisen, että pohjoisnavan lämpötila on yksittäisiä kertoja ylittänyt keskiarvon 20 astetta (–15° eikä –35°), vastapainoksi muualla maailmassa (Siperiassa, Pohjois-Amerikassa) on ollut ajoittain 20 astetta normaalia kylmempää ja Grönlannin lumimäärä on kesän jälkeen kasvanut nopeammin kuin koskaan aiemmin mittausten aloittamisen jälkeen.